Sommittelua ja analyysiä

Sommittelu harjoitus

Dynaaminen eli liikkuva kuva.

Staattinen eli pysähtynyt kuva.

Kuvissani käytin seuraavia esineitä; korkokengät, kello sekä huulipuna. Mielestäni ne kaikki liittyvät kauneuteen ja sopivat siksi yhteen. Korkokengät ovat suuret ja korkeat, kun taas huulipuna on pieni ja matala. Esineissä on vaihtelua sekä eroja myös muotojen puolesta.Dynaamisuus ja staattisuus tulee enimmäkseen esille huulipunan kautta. Ylemmässä kuvassa huulipuna on sivuttain ”kaatumassa” eli liikkeessä. Alemmassa kuvassa huulipuna on paikallaan tasaisesti. Muutkin esineet vaikuttavat alemmassa kuvassa olevan ”pysähtyneempiä” kuin ylemmässä, johtuen siitä, miten ne asettelin.

Eero Järnefeltin maalauksen tulkintaa

Eero Järnefeltin maalauksessa Raatajat rahanalaiset eli Kaski on kaskenpolttoa kuvaava ulkoilmamaalaus vuodelta 1893. Maalauksessa kuvataan kaskeamista 1800-luvun loppupuolelta. Kuvan keskiössä on vaaleatukkainen, nuhjuinen nuori tyttö, jonka ympärillä on aikuisia.  Kuvan henkilöhahmot ovat noen peittämiä ja heillä on huonot, repaleiset vaatteet katovuosien takia.

Kuvan pääosassa on nuori vaaleatukkainen tyttö. Hänen naamansa on nokinen, vaatteet nuhjuiset ja hän näyttää uupuneelta ja sairaalta. Katovuosien vuoksi tytön vatsa on nälän ja pettuleivän turvottama. Huomio kiinnittyy tyttöön, sillä hän on nuori muiden työntekijöiden keskellä ja näyttää huonokuntoiselta.

Huomio kiinnittyy myös taustan yksityiskohtiin esimerkiksi tuleen, savuun ja taustalla työskenteleviin naisiin. Muuten kuva on hyvin väritön, mutta tuli on värikäs. Huomio kiinnittyy siksi naisiin, että usein saa sellaisen kuvan, että naiset tekevät kotitöitä ja hoitavat lapsia, mutta tässä maalauksessa he tekevät miesten töitä.

Ilmaiskukeinoista merkityksellisimpiä ovat sommittelu eli asettelu. Esimerkiksi tyttö on laitettu kuvan keskelle, jonka takia muuten arkinen asia saadaan näyttämään hieman surulliselta. Värit toimivat hyvin ilmaisukeinona siten, että maalauksesta saa ankean kuvan, sen värittömyyden vuoksi. Ainoa väripilkku kuvassa on taustalla palava tuli.

Kuva puhuttelee siten, että se saa ajattelemaan mennyttä aikaa, sen huonoja oloja sekä nuorten lasten työskentelyä. Maalaus saa myös ajattelemaan sitä, kuinka meillä kuitenkin on asiat hyvin verrattuna maalauksen pääosassa olevaan nuoreen tyttöön.

Itseäni kuvassa miellyttää se, että kuvan keskiosaan on aseteltu tämä pieni, nuori sekä nuhjuinen tyttö. Se herättää monissa ihmisissä ajatuksia, ja tämän vuoksi asettelu eli sommittelu on toteutettu taitavasti kyseisessä maalauksessa. Hyvää mielestäni on myös värit, joiden avulla on osattu luoda hyvin tunnelmaa kuvaan. Synkkyyttä ja ihmisten huonoja oloja korostetaan tummuudella ja ainoana väripilkkuna on taustalla palava liekki, eikä sekään tuo ”iloa” kuvaan, jonka vuoksi myös värit on osattu hallita taitavasti. Ei tule mieleen asioita, joista en maalauksessa pitäisi. Maalauksesta välittyy sen katsojalle ankea ja surullinen tunnelma, kuvan synkkyyden, värittömyyden sekä nuoren tytön nuorena työskentelyn ja huonovointisuuden takia. Näistä syistä pidän Järnefeltin teoksesta hyvin paljon.

Uskon, että maalaaja on halunnut tuoda maalauksellaan esiin 1800-luvun lopun yhteiskunnallisia epäkohtia sekä työläisten huonoja oloja. Tämän hän saakin toteutettua, sillä tyttö maalauksen keskellä vetoaa ihmisten tunteisiin ja saavat ihmiset ajattelemaan sitä, millaista tuona aikana on ollut ja miksi. Maalaus viittaa kaskeamiseen katovuosina, työläisten huonoihin oloihin sekä nälän näkemiseen ja ylipäätänsä maalauksessa kuvataan 1800-luvun lopun ihmisten elämää sekä olosuhteita.