Kuvissani käytin seuraavia
esineitä; korkokengät, kello sekä huulipuna. Mielestäni ne kaikki liittyvät kauneuteen
ja sopivat siksi yhteen. Korkokengät ovat suuret ja korkeat, kun taas huulipuna
on pieni ja matala. Esineissä on vaihtelua sekä eroja myös muotojen puolesta.Dynaamisuus ja staattisuus
tulee enimmäkseen esille huulipunan kautta. Ylemmässä kuvassa huulipuna on
sivuttain ”kaatumassa” eli liikkeessä. Alemmassa kuvassa huulipuna on
paikallaan tasaisesti. Muutkin esineet vaikuttavat alemmassa kuvassa olevan
”pysähtyneempiä” kuin ylemmässä, johtuen siitä, miten ne asettelin.
Eero Järnefeltin maalauksen tulkintaa
Eero Järnefeltin maalauksessa
Raatajat rahanalaiset eli Kaski on kaskenpolttoa kuvaava
ulkoilmamaalaus vuodelta 1893. Maalauksessa kuvataan kaskeamista 1800-luvun
loppupuolelta. Kuvan keskiössä on vaaleatukkainen, nuhjuinen nuori tyttö, jonka
ympärillä on aikuisia. Kuvan
henkilöhahmot ovat noen peittämiä ja heillä on huonot, repaleiset vaatteet
katovuosien takia.
Kuvan pääosassa on nuori
vaaleatukkainen tyttö. Hänen naamansa on nokinen, vaatteet nuhjuiset ja hän
näyttää uupuneelta ja sairaalta. Katovuosien vuoksi tytön vatsa on nälän ja
pettuleivän turvottama. Huomio kiinnittyy tyttöön, sillä hän on nuori muiden
työntekijöiden keskellä ja näyttää huonokuntoiselta.
Huomio kiinnittyy myös
taustan yksityiskohtiin esimerkiksi tuleen, savuun ja taustalla työskenteleviin
naisiin. Muuten kuva on hyvin väritön, mutta tuli on värikäs. Huomio kiinnittyy
siksi naisiin, että usein saa sellaisen kuvan, että naiset tekevät kotitöitä ja
hoitavat lapsia, mutta tässä maalauksessa he tekevät miesten töitä.
Ilmaiskukeinoista
merkityksellisimpiä ovat sommittelu eli asettelu. Esimerkiksi tyttö on laitettu
kuvan keskelle, jonka takia muuten arkinen asia saadaan näyttämään hieman
surulliselta. Värit toimivat hyvin ilmaisukeinona siten, että maalauksesta saa
ankean kuvan, sen värittömyyden vuoksi. Ainoa väripilkku kuvassa on taustalla
palava tuli.
Kuva puhuttelee siten, että
se saa ajattelemaan mennyttä aikaa, sen huonoja oloja sekä nuorten lasten
työskentelyä. Maalaus saa myös ajattelemaan sitä, kuinka meillä kuitenkin on
asiat hyvin verrattuna maalauksen pääosassa olevaan nuoreen tyttöön.
Itseäni kuvassa miellyttää
se, että kuvan keskiosaan on aseteltu tämä pieni, nuori sekä nuhjuinen tyttö.
Se herättää monissa ihmisissä ajatuksia, ja tämän vuoksi asettelu eli
sommittelu on toteutettu taitavasti kyseisessä maalauksessa. Hyvää mielestäni on
myös värit, joiden avulla on osattu luoda hyvin tunnelmaa kuvaan. Synkkyyttä ja
ihmisten huonoja oloja korostetaan tummuudella ja ainoana väripilkkuna on
taustalla palava liekki, eikä sekään tuo ”iloa” kuvaan, jonka vuoksi myös värit
on osattu hallita taitavasti. Ei tule mieleen asioita, joista en maalauksessa
pitäisi. Maalauksesta välittyy sen katsojalle ankea ja surullinen tunnelma,
kuvan synkkyyden, värittömyyden sekä nuoren tytön nuorena työskentelyn ja
huonovointisuuden takia. Näistä syistä pidän Järnefeltin teoksesta hyvin
paljon.
Uskon, että maalaaja on
halunnut tuoda maalauksellaan esiin 1800-luvun lopun yhteiskunnallisia
epäkohtia sekä työläisten huonoja oloja. Tämän hän saakin toteutettua, sillä
tyttö maalauksen keskellä vetoaa ihmisten tunteisiin ja saavat ihmiset
ajattelemaan sitä, millaista tuona aikana on ollut ja miksi. Maalaus viittaa
kaskeamiseen katovuosina, työläisten huonoihin oloihin sekä nälän näkemiseen ja
ylipäätänsä maalauksessa kuvataan 1800-luvun lopun ihmisten elämää sekä olosuhteita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti